Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkaukset eivät olisi säästö, vaan jättäisivät sadat tuhannet ihmiset ilman ehkäisevää ja varhaista tukea. Ne kasvattaisivat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja vaarantaisivat sisäistä turvallisuutta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät vaikuttavaa työtä. Ne tukevat lapsia, nuoria ja perheitä, lähisuhdeväkivallan uhreja ja tekijöitä, erotilanteessa eläviä ja muista syistä kriiseissä olevia, eri ikäisiä mielenterveys- ja päihdeongelmissa, eri tavalla sairaita, vammaisia, työttömiä, vanhuksia ja yksinäisiä.
Järjestöt tekevät chateissa nimetöntä auttamista, vastaavat lasten ja nuorten puhelimiin ja kriisipuhelimiin satoja tuhansia kertoja vuodessa. Ne antavat eri elämäntilanteissa neuvontaa ja ohjausta. Ne järjestävät vertaisryhmiä ja tukihenkilöitä sekä pitävät yllä kohtaamispaikkoja ja tarjoavat ihmisille hyvinvointia tukevan yhteisön. Sote-järjestöjen ammattilaiset, vertaiset ja vapaaehtoiset ovat mukana julkisten palvelujen ammattilaisten rinnalla muun muassa perhekeskuksissa, kriisikeskuksissa ja OLKA-toiminnassa.
Valtionavustuksella sote-järjestöjä tuetaan ihmisiä auttamaan kanssaihmisiä. Vastaavalle toiminnalle ei ole muuta korvaajaa.
Vuonna 2024 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset olivat 387 miljoonaa euroa ja niistä hallitus on jo päättänyt leikata 140 miljoonaa euroa eli kolmanneksen. Nyt ehdotetut vuosittaiset 100 miljoonan euron lisäleikkaukset merkitsisivät sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset supistuisivat kolmasosaan vuoden 2024 tasosta.
Tämä johtaisi siihen, että suuri osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta loppuisi, eivätkä järjestöt enää voisi toimia tärkeinä täydentävinä toimijoina hyvinvointialueilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Hyvinvointialueet eivät pysty kompensoimaan tätä leikkausta. Jos leikkaus laajasta vastustuksesta huolimatta tehdään, se tulisi kohdentaa sellaiseen toimintaan, jossa sen vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden kokonaisuuteen on mahdollisimman pieni.
Hyvinvointialuejohtajien verkosto H23 julkaisi perjantaina 15. elokuuta myös tiedotteen hyvinvointialueiden taloustilanteesta. Lue tiedote STT:n tiedotepalvelussa: Hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen etenee
Kannanoton sote-järjestöjen valtionavustuksista ovat allekirjoittaneet:
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä
Juha Jolkkonen, Helsingin kaupunki
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sami Mäenpää, Kainuun hyvinvointialue
Mikko Komulainen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
Raija Kontio, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Juhani Sand, Pirkanmaan hyvinvointialue
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Tero Mäkiranta, Satakunnan hyvinvointialue
Timo Aronkytö, Vantaa-Keravan hyvinvointialue
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue